Tieto kiehtoo lapsia


Ranskalainen tietokirja maahanmuutosta palkittiin Bolognan lastenkirjamessuilla.

Leena Virtanen

Mitä oikeastaan ovat lasten tietokirjat?

Kategoria on laaja ja epämääräinenkin, mikä ei ole ollenkaan huono asia.  Se jättää tilaa kokeiluille. Esimerkiksi Tatun ja Patun luojat Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat aina korostaneet tekevänsä tietokirjoja.

Kustantamoiden näkökulmasta epämääräisyys tuottaa selvästi hankaluuksia. Monet tekijät tietävät, että vakiintuneiden kategorioiden väliin jääville kirjoille on vaikea löytää kustantajaa. Jos tietokirja on esimerkiksi muodoltaan myös tarinallinen kuvakirja, miten siihen pitäisi suhtautua?

Kävin huhtikuun alussa ensimmäistä kertaa Bolognan kansainvälisillä lastenkirjamessuilla. Upea tapahtuma avasi silmiä myös tietokirjojen mahdollisuuksista. Messujen kilpailusarjoissa ja ylipäätään kansainvälisillä markkinoilla ei itse asiassa puhuta lasten tietokirjoista vaan termi on yleensä non-fiction.

Tämän vuoden non-fiction -voittajaksi valittiin brittiläisen William Grillin kuvateos The Wolves of Currumpaw, joka aiheena on New Yorkin alueen asuttaminen 1800-luvun lopulla. Grill on valinnut näkökulmaksi susien ja ihmisten suhteen. Kirja on hieno esimerkki rohkeudesta sekä aiheessa, näkökulmassa että toteutuksessa.

Palkinnon sai myös muun muassa ranskalainen teos Planète Migrants, joka kertoo lapsille, miksi ihmiset muuttavat ja mitä se tarkoittaa. Aihe, jonka voisi sellaisenaan napata myös Suomeen. 

Taiteen alalla lasten tietokirjoja on tehty maailmalla runsaasti ja jonkin verran myös Suomessa. Marjatta Levannon ja Julia

Lastenkirja Leonardo da Vincistä.

Vuoren ensimmäiset lasten taidekirjat ilmestyivät jo 1990-luvulla, ja heidän Leonardo oikealta vasemmalle -kirjansa (2014, Teos) on täysin kansainvälistä tasoa. Bolognan messuilla ja vanhan kaupungin ihanassa lastenkirjakaupassa näki useita kuvitettuja taiteilijaelämäkertoja, muun muassa Frida Kahlosta, da Vincistä ja Louise Bourgeois’sta. Yhteistä Bolognassa näkemilleni non-fiction -kirjoille oli vahva visuaalisuus: kuvakin välittää tietoa ja samalla elämyksiä – myös aikuisille.

Suomessa lasten tietokirjat ovat ajatuneet vähän paitsioon, Tatua ja Patua lukuun ottamatta, ja ilmeisesti juuri siihen liittyen Tammi ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus ovat julistaneet kilpailun, jossa etsitään uusia ideoita lasten ja nuorten tietokirjallisuuteen. Ohjeistus on ympäripyöreä: ”Kirjojen aiheet voivat liikkua ihmisestä ympäristöön ja maapallolta avaruuteen asti. Odotamme rohkeita avauksia tai uusia näkökulmia jo tuttuihin teemoihin sekä sujuvaa tekstiä, joka saa lapset ja nuoret innostumaan tarinoista, jotka ovat ihan totta.”

Paino näyttää olevan sanalla totta. Kilpailun yhteydessä olisikin hyvä tilaisuus pohtia fiktion ja ei-fiktion, tiedon ja tarinallisuuden rajoja. Kilpailuaikaa on 15. 8. asti, joten pöytälaatikoiden ideat ehtii vielä hyvin kaivaa esiin.

Lopuksi lukuvinkkinä muutamia kotimaisia lasten tietokirjoja viime vuosilta:

Reetta Niemelä, Sanna Pelliccioni, Mia Rönkä: Nähdään majalla, pörriäisagentit ja Nähdään majalla, lintuagentit (Sammakko)

Laura Ertimo: Yö ja Vesi-kirjat (Myllylahti)

Laura Merz: Tuhat ja yksi otusta (Etana)